En oo kirjottanu pitkään aikaan. Aksu on laitoksessa. Tosin oon jo löytäny uuden, se suhde vaa kuihtu. Oon Joonan kanssa ja mul on mahdollisuuksia tavata sitä useammin ku Aksua. Silti en voi olla tuntematta syyllisyyttä. Tää ei oo tavanomasta mulle rakastua uuteen. Eka kerta mun elämässä ku jätän jonku sen takia ettei mulla ole enään tunteita. Kolme vuotta ja neljä kuukautta takana nyt. Ja siihen se jäi. Yhtenä päivänä tässä joku aika sitte otin unilääkkeitä (stella, 10mg) ja jäin valvomaan. Tuli sekavampi olo ku muistin. Paha virhe. Sain muute liput Green Dayn keikalle. (; mut siirrettii muuten kiirejonoon diagnoosin saamiseen. Toisaalta haluisin lääkityksen mut toisaalta en, sillä tää on mun totuus. Pelkään että mun maailma muuttuis kokonaan.